Värinvaihtoviikot

Mökistä kuoriutuu pikkuhiljaa katseenkestävä kesäpesä. Meneillään on ulkokuoren värin vaihto, nyt tosin keskeneräisenä se muistuttaa lähinnä likaista seepraa.

Harmaa uusi sävy on Tikkurilan sävykartasta 612X ja smyygit taas sävyä 618X. Paljon parempi kuin kulahtanut ruskea.

Juttusilla

Kuukauden löytö mökille on ehdottomasti Aarnion vintage Juttu-jakkara 60-luvulta.

Tykkään!

Kukulit eli lasiset verkonkohot olen saanut

vanhemmiltani ja ne ovat Norjan tuliaisia aikaa ennen minua. 

Rautaa rappusiin

Kesäloma vierähti nopeasti mökkiprojektiimme parissa. Saimme kuin saimmekin seinät ja katon paneloitua. Seuraavaksi kävimme väliseinän kimppuun ja nyt mökin eri tilat alkoivat ensimmäistä kertaa hahmottumaan. L-muotoinen väliseinä erottaa eteistilan olo/ruokailutilasta. Eteiseen sijoittuu keittiönurkkauksen viereen myös jääkaappi ja vaatteille säilytystilaa. Väliseinän vasemmalle puolelle jää oleskelutila ja Genius-uuni sijoittuu juuri muodostuneeseen nurkkaukseen.

Väliseinän rungon (kertopuusta) jälkeen kävimme etukäteen jännittävimmän osuuden kimppuun, ne valurautaiset Högforsin kierreportaat, jotka ostimme netin markkinapaikasta. Niille on varattu paraatipaikka keskelle mökkiä ja niiltä noustaan kulkusillalle, joka sijoittuu eteistilan päälle ja joka yhdistää kaksi parvea toisiinsa.

Portaat hiekkapuhallettiin ja pohjamaalattiin ammattilaisten toimesta jo viime syksynä. Nyt ne saivat ruiskulla ylleen takoraudan mustaa.

Kaiteen pinnat olivat hitsattu kiinni, jotka portaita purettaessa oli kylmästi katkaistu. Kiinnitysreiät piti porata auki ja vanhat kiinnikkeet poistettava. Onneksi pikkuveljeni on taitava hitsaaja ja isäni oikea velho metallin työstämisessä.

Pinnoihin porattiin kierretankoa varten uudet kiinnityspaikat ja pääsin itsekin tekemään kierteet, joihin kierretangosta saatiin uudet kiinnityskohdat. Reiän poraaminen vinoon tankoon vaati aikamoista viritystä.

Kierreportaat olivat alunperin tarkoitettu 360 cm korkeaan tilaan, joten keskitankoakin ja itse kaidetta oli lyhennettävä sopivaksi. Ylin porras tulee 245 cm korkeuteen. 

Sitten pääsemmekin pystytyspuuhiin. Högforsin numero 7 portaiden halkaisija on 150 cm ja niille varattu asennusaukko on vain 151 cm leveä, joten keskustangon paikan mittaamiseen käytettiin syystäkin tarpeeksi aikaa. Tanko pultattiin kiinni betoniin.

Portaat tekevät täyden kierroksen 14 askelmalla ja askelman nousukorkeus on 20 cm. Niinpä tarvitsimme vain 12 porrasta ja kulmien, kolmioiden ja ympyrän geometrian avulla saimme ensimmäisen portaan paikan laskettua juuri oikein. Hieman tosin kokoamisvaiheessa jännitti, osuuko laskelmat kohdalleen. Matematiikka - kokeilu 1-0. 

Portaat lukitaan toisiinsa kaiteen pinnoilla ja muttereilla. Pinna menee aina kahden portaan läpi jäykistäen rakenteen. 

Portaat saatiinkin pystyyn oletettua helpommin ja nopeammin. 

Lopuksi kaide paikalleen, se vaati jonkin verran jumppaamista, rälläköintiä ja hitsaamista. Kaide pitää vielä maalata, mutta kyllä jo tässä vaiheessa voi sanoa, että kaikki nähty vaiva kannatti ja meillä on unelmien portaat.

Seuraavaksi asennusvuorossa on parven lattiat, väliseinän pinnoitus ja sen jälkeen päästäänkin alakerran parketin ja takan asennuksen kimppuun. Kuullostaa helpolta, mutta vaatii kyllä vielä monta, monta tuntia hikeä, pihinää ja aikaa vierähtää varmasti kuukausia.

Valkeaa paneelia

Mökkityömaalla kuuluu naulapyssyn paukutusta. Olemme opetelleet paneloimaan ja mökin sisällä näyttääkin jo hieman valmiimmalta. Välillä pitää jalkoja lepuuttaa koulutuoleilla.

Kattokin muuttuu valkoiseksi ja heti on paljon valoisampaa. Myös led-valaisimille on paikat valmiina.

Kävimme myös loma-asuntomessuilla Kalajoella työn lomassa rentoutumassa ja ideoita katsomassa. Ja samalla heräsi mieleen epäilys, että suunnitelmien mukaan kaikkien pintojen peittäminen valkoisella saattaa olla erehdys. Niinpä ikkunalaudoiksi vaihtuikin koivuvaneri, joka struktuuripaneelia ja ikkunankarmeja vasten näyttää todella hyvältä. Jopa mieskin totesi, että olin valinnan suhteen oikeassa.

Eristystä ja portaita

Mökkiprojektissa on päästy seinien eristämiseen. Viime viikolla asennettiin puhallusvilla ja mökin hirret peittyivät. Samalla mökin sisällä näyttää ihan erilaiselta. Puhallusvilla saa nyt kuivua rauhassa ennen höyrynsulkupaperin asentamista. Ja sen jälkeen onkin jo vuorossa panelointi.

Mökin pohjapiirrostakin muutettiin syksyllä ennen runkotarkastusta. Päätimme lisätä toisen parven, jolloin makuutiloja ei tarvitsekaan sijoittaa alakertaan, vaan koko kerros jää oleskelutilaksi.

Lisäksi netistä löytyi unelmaportaat, Högforsin valurautaiset kierreportaat, jotka ovat entisessä elämässään palvelleet Helsinki-Vantaan lentokentällä. Portaat hiekkapuhallettiin ja pohjamaalattiin. Nyt ne odottavat lopullista maalipintaa ja asennusta paikoilleen. Kävimme vakoilemassa portaiden asennusta tehtaalla.

Parvien yhdistämiseksi ja portaita varten lisättiin, kulkusiltaa varten, liimapuupalkkitukirakenteet. Lisäksi samassa rytäkässä Genius-uunikin paikka muuttuu, mutta ainakin meidän mielestämme tilaratkaisut muuttuvat jokaisesta muutoksesta parempaan suuntaan. 

Kohta tosin työt on siinä vaiheessa, että lisämielenmuutokset ovat jo ylivoimaisia toteuttaa. Onneksi?

Melkein kuin liukuhihnalta?

Alkaako korujumi vihdoin helpottamaan? Jo toinen rannekoru samalle päivälle. Sarah Hornikin lamppulasihelmiä ja hopeaa.

Rennoin rantein

Tämänpäiväisiin ristiäisjuhliin piti äkkiä saada jotain uutta päällepantavaa. Aamulla Sarah Hornikin upeista lamppulasihelmistä syntyi hopean kanssa rannekoru sävy sävyyn juhlapuvun huivin kanssa. Hopeaketjun lenkit rouheasti 1,5 mm lankaa.