Hirren kierrän ympäri

Hirsihierontaa, miehen sanoja lainatakseni. Projekti etenee.

Ja sama rannan puolelta.

Ensimmäiset hirret paikallaan

Helppoa (?) tämä rakentaminen, tosin mies on varmasti asiasta täysin eri mieltä. Mökki alkaa kohota ja minä sekaannun asiaan etäohjauksella täältä kanaalin takaa.

Merkki seinään: ensimmäiset hirret paikallaan - enää 15 täyttä kiertoa jäljellä.

Samaan aikaan toisaalla - mökki palasiksi

Jotta mökki saadaan pystytettyä niemelle, niin se pitää ensiksi saada purettua osiin. Mökki on ilmeisesti jo kerran aiemmin siirretty nykyiselle paikalleen, paras arvaus lienee 60- ja 70-lukujen vaihteessa. 

Ennen purkutöiden aloittamista hirret merkittiin, jokainen seinä omalla värikoodillaan. Imatran Voiman vanhat sähkötolppien metalliset numerokyltit olivat huippulöytö varastosta tätä varten.

Vanhat kattotiilet purettiin ja osa lahjoitettiin paikalliselle kalastusseuralle uusiokäyttöön.

Mökin sisäseinät ja -katto oli paneloitu. Kuten arvelimmekin, kauniit hirret oli lovettu koolauksia varten. Onneksi pettymys ei ollut ylitsepääsemätön, koska olimme jo suunnitelleet, että seinät kuitenkin paneeloidaan uudestaan. Purettu puutavara lahjoitettiin polttopuiksi.

Kattojen alta löytyi kattolämmityselementit sekä mieletön määrä sähköjohtoja. Nykyistä saunaa oli lämmitetty joskus hieman rankemmalla kädellä, kaikki puutavara siellä oli varmasti lämpökäsiteltyä.

Välikatto oli hyvin eristetty. Ensin sieltä imuroitiin pois 25 cm puhallusvillaa, jonka alta löytyi 20 cm sahanpurua ja hiekkaa sekä vielä 20 cm mineraalivillaa. Lapiohommiksihan se lopulta meni. Sahanpurut ja villat pölisivät kamalasti - hienoa hommaa kesän kuumimpina päivinä. Saldona kuusi traktorin peräkärryllistä roskaa.

Välikaton eristeiden lapioinnin yhteydessä pistettiin katto palasiksi. Meillä oli hyvä onni säiden suhteen. Koko purku-urakan aikana satoi vain kahtena päivänä - mutta tietysti juuri silloin, kun katto oli saatu purettua. Pressuilla sai aikaan mukavan kattouima-altaan.

Katon rakenteiden purkamisen jälkeen päästiin vihdoin käsiksi hirsiin.

Hirsien purkuavuksi vuokrasimme nosturin, jolla suurin osa hirsistä nosteltiin pois paikoiltaan. Kolmen tunnin urakoinnin jälkeen jäljellä oli enää kolme alinta hirsikiertoa.

Hirret siirrettiin mökkitontille metsäkoneen avustuksella. Kuivatkin hirret painavat uskomattoman paljon. Hikeä, kirosanoja ja loistavaa talkooväkeä! Talkooväki ruokittiin revityllä possulla ja suvun pienimmät pitivät hauskaa Seikkailujen Saarella.

Hirret pinottiin seinien värikoodien mukaisiin kasoihin, alimmaiset hirret päällimmäisiksi, jotta pystytysvaiheessa ei tarvitsisi ihan jokaista hirttä siirtää edestakaisin.

Kolme kovaa muistilistaan seuraavaa projektia varten:
1. Muista merkitä hirret hyvin ja aikatauluta työvaiheet.
2. Käytä apuna konevoimaa - kaikkea ei tarvitse tehdä hauiksilla.
3. Kerro kaikki piillä - purkujätettä tulee ainakin kolme kertaa enemmän kuin kuvittelet.

Tätä mökkiä ei kyllä routa siirtele

Vaikka tiesinkin, että pohjatöihin tulee uppoamaan aikaa ja vaivaa, niin kyllä se soran määrä löi taas ällikällä. Mökkitontilla on pohjatyöt nyt valmiina ja perustus odottaa ensi viikolla alkavaa mökin pystytystä.

Tästä lähdettiin liikkeelle keväällä. Sorapeti (paksuus yli 1,5 metriä) oli saanut painua talven ajan ja roudan sulamisen jälkeen pääsimme jatkamaan pohjatöitä. Perustustenkin malli muuttui matkan varrella astetta mutkikkaammaksi.

Koska tontti viettää rantaan päin takana jyrkästikin, niin sadevesien valumisen estämiseksi sajaojaputket kaivettiin paikoilleen ensimmäisenä. Sitten sorapedin päälle tuotiin kalliomursketta kapillaarikatkoksi.

Seuraavaksi valettiin antura ja taas täytettiin alustaa kalliomurskeella. Anturan alle laitettiin eristelevyä (100 mm). Anturan läpi vedettiin myös putket tulevaisuutta ajatellen keittiön vesipisteelle sekä optio sisävessaa varten.

Anturan ympärille tarvittiin myös routaeristys ja taas lisää soraa. Rannanpuolelle valettiin anturavalun yhteydessä myös perustus terassia varten. Onneksi tontille pääsee isoillakin koneilla, lapiohommissa olisi usko ja voima loppuneet heti kättelyssä.

Tämän jälkeen päästiin vihdoin muuraamaan perustukset eristeharkoista (240 mm). Tarkoituksena on nostaa mökin sisäkorkeutta 40 cm, jotta parvelle saadaan lisäkorkeutta.

Viimeiseksi sokkeli tasoitettiin kuitulaastilla. Seuraavaksi päästäänkin sitten nostamaan hirsiä kehikon päälle.

Virtaa

Mökkitontilla on sähköt.

Suu makeaksi vappuna - rahkamunkit

Ipanan mielestä yli tunti sitten paistetut munkit ovat lähes syömäkelvottomia, niinpä meillä paistettiin rinkuloita vielä vartti tunti ennen juhlien alkamista parisen viikkoa sitten.

Nämä rahkamunkit ovat ehdottomasti meidän perheen suosikkeja. Rahka antaa munkkitaikinaan mukavaa pehmeyttä. Ohje on alunperin löydetty Myllyn sivuilta.

Rahkamunkit, noin 25 - 30 kpl

3 dl maitoa

250 g maitorahkaa

50 g hiivaa

1 tl suolaa

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 tl kardemummaa

1 muna

10 - 12 dl vehnäjauhoja

75 g pehmeää voita

Paistamiseen kookosrasvaa

Pinnalle sokeria

Kuumennetaan neste kiehuvaksi mikrossa, lisätään siihen rahka, jolloin seoksesta tulee suunnilleen kädenlämpöistä. Liuotetaan hiiva nesteeseen. Sekoitetaan joukkoon suola, sokerit, kardemumma ja muna. Lisätään jauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta ilmaa sitoutuu taikinaan. Alustetaan taikina hyvin vaivaten kimmoisaksi (Kitchen Aidilla noin 7 - 8 minuutin ajan) . Lisätään pehmeä voi alustamisen loppupuolella. Annetaan taikinan kohoata peitettynä lämpimässä, vedottomassa paikkassa. Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, otetaan se leivinpöydälle ja vaivataan taikinasta ilmakuplat pois. Pyörittellään taikinasta pikkupullia. Kohotetaan pullat kaksinkertaiseksi.

Kuumennetaan kookosrasva kattilassa 180 asteiseksi. Paistetaan munkit muutama kerrallaan, upottaen ne rasvaan ja käännetään paiston puolivälissä. Nostetaan kypsät munkit reikäkauhalla lautaselle, jossa on sokeria. Pyöritellään munkit sokerissa heti: Munkit ovat herkullisimpia juuri paistamisen jälkeen, hieman vielä lämpiminä, jopa lähes kuumina.

Keväisen vihreä limejuustokakku

Kevät tulee hurjaa vauhtia ja tuntuu, että viikot lopput kesken. Mökkitontillekin on tullut sähköt, valua suunnitellaan kovaa vauhtia ja viilauksia pohjakuviin tehdään. Päätöksiä pitäisi tehdä uunin ja vesipisteen suhteen pikaisesti.

Kevääseen mahtuu myös ilon pilkahduksia. Ihana kummityttömme ja oma ipana pyöräyttivät yhteisen viikonlopun kunniaksi herkullisen lime-juustokakun.

Pohja

10 Digestive-keksiä
0,5 dl hasselpähkinärouhetta
50 g sulatettua voita

Täyte

3 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

1 muna

1,5 dl sokeria

3 tl vaniljasokeria

200 g maustamatonta tuorejuustoa

100 g turkkilaista jogurttia

5 liivatetta

0,75 - 1 dl limettimehua

Kiille

3 liivatetta

2,5 dl sokeroitua laimennettua limettimehua

vihreää elintarvikeväriä

Hienonnetaan keksit ja sekoitetaan ne pähkinärouheeseen, lisätään sulatettu voi. Painellaan 24 cm halkaisijaltaan olevan irtopohjavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Asetaan jääkaappiin kovettumaan täytteen teon ajaksi.

Laitetaan täytteeseen tulevat liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdotetaan vaniljakastike. Vatkaa muna ja sokerit vaahdoksi sekä yhdistetään vaniljavaahdon kanssa.

Lisätään joukkoon sekoittaen tuorejuusto ja jogurtti. Kuumennetaan limettimehua hieman mikrossa ja lisätään siihen liivatteet sekä sekoitetaan tuorejuustoseoksen joukkoon.

Kaadetaan täyte keksipohjan päälle. Tasoitetaan pinta mahdollisimman hyvin. Laitetaan hyytymään jääkaappiin vähintään 3 tunniksi.

Laitetaan kiilteeseen tulevat liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sekoita limettimehu, sokeri ja vesi sopivan makeaksi mehuksi. Värjätään vihreällä elintarvikevärillä. Kiehautetaan 0,5 dl mehusta ja sulatetaan siihen liivatelehdet. Yhdistetään lopun mehun kanssa. Kaadetaan jäähtynyt liivate-mehuseos täytteen päälle. Siirretään jääkaappiin hyytymään vähintään pariksi tunniksi ennen tarjoilua.